Näreetkin tietävät, mikä hidastaa ilmastonmuutosta …

Me ja meidän esi-isämme ovat eläneet näillä taigan leveysasteilla vuosituhansia. Meillä on vahva riippuvuussuhde metsiimme. Niitä on kaskettu, viljelty, tervaakin on siellä tuotettu ja sieltä on otettu rakennuspuita. Hyvin hoidetuista metsistä on voinut myös kerätä mm. sieniä ja marjoja. Metsä on ollut ja on edelleenkin elintärkeä meille suomalaisille. Nyt on havahduttu, että hyvinhoidetut metsät toimivat hiilinieluna.

Arvokas vihreä kulta

Metsäteollisuus on kansantaloutemme kannalta edelleenkin tärkeä tulonlähde – sitä ei pidä ylenkatsoa. Kuopiossa oleva Mondi Powerflute, joka paremmin tunnetaan nimellä Savon Sellu, on Sorsasalossa aallotuskartonkia eli fluting-kartonkia valmistava yritys. Se työllistää reilusti yli 200 henkilöä ja se on merkittävä yhteisöveron maksaja kuntataloudessamme. Ilman tätä yksikköä kunnallisveroprosenttimme olisi reilusti suurempi.

Nyt helmikuussa MetsäGroup julkisti uutisen, jonka mukaan se investoi 1600 M € uuteen Kemin sellutehtaaseen. Valmistuessaan se on Suomen suurin ja se antaa vakituisesti työtä yli 1200 henkilölle - kerrannaisvaikutukset ovat kyllä reilusti suurempia. Ympäristöarvoista täytyy pitää kuitenkin kiinni ja käyttää parhaita mahdollisia tekniikoita tehtaan infrassa, koska kukaan meistä ei halua uutta ”Talvivaaraa tai nykyistä Terra Famea”.

Metsät nielevät hiiltä

Onneksi Suomessa osataan ja meillä on halu hoitaa metsiä. Hyvin hoidetut metsät sitovat ilmakehästä hiiltä. Hyvin hoidetuilla metsillä ja metsittämisellä on isossa mittakaavassa tärkeä rooli hiilinieluna ja Euroopan Unioin ilmastopolitiikan kärkiveturina. Tämän mittakaavan hiilen eliminointiin ilmakehästä ei päästä, vaikka kaikki Suomessa olevat autot taijottaisiin sähköllä käyviksi. Jos Euroopassa isommassa mittakaavassa Etelä- ja Keskieuropan tuhotut metsät uudelleen metsitettäisiin, sillä olisi iso vaikutus koko Euroopan ilmaston kehittymiseen positiivisesti.

Pidetään hyvää huolta metsistä

Metsien suojelu ja hoitaminen ylläpitävät luonnon biodiversiteettiä ja samalla se hidastaa ilmastonmuutosta. Pitkäjännitteisellä metsänhoidolla voidaan siis hillitä ilmastonmuutosta. Metsän omistaja voin todeta, että metsä on ”rakas”, ei pelkästään mahdollisena nopeasti tuottava sijoitus kuten osakesalkku. Se kasvaa hitaasti ja varmasti. Metsällä on myös iso luonto- ja maisema-arvo. Viereisissä kuvissa on nuorta kasvatusmetsää. 15 -kesäisenä tienasin isältäni moporahoja, kun sitä raivasin. Pisimmät kuusen näreet tässä samassa kohdassa olivat 2 – 3 metriä korkeita. Nyt ne ovat 20 – 30 metriä korkeita ja sylimittani ei riitä monen puun ympäri. Olen myös havainnut, että hyvin hoidetussa metsässä linnut pesivät ja eläimet viihtyvät. Nyt tässä paikassa isoimmat puut saisi jo kaataa pois, jotta alhaalta varttuvat puut pääsevät samalla tavoin kasvamaan isoiksi yksilöiksi. Tällainen ylispuuharvennus on kestävän kehityksen mukaista metsän hoitoa.

Liian voimallinen metsänuudistus ei ole järkevää

Metsänomistajana en voi ymmärtää, että jopa metsähoitoyhdistykset suosittelevat metsämaan aurausta uudistuskeinona. Siinä häviää monet luontoarvot ja samalla koko biosysteemi menee sekaisin, lisäksi hulevesien mukana voi vielä vesistöihin valua kallisarvoisia ravintoaineita ja humusta. Itse hakkuutin 10 vuotta sitten mailleni muutaman hehtaarin aukon. Käsin siirtelin taimia ja osaan paikkaa kylvin – apuna rehkakuokka. Ankaraa työtä se oli, mutta nyt jäljestä päin voi huomata, että se on kannattanut. Nyt viime kesänä raivasin kyseisen palan jo toiseen kertaan ja näyttää vahvasti siltä, että siihen kasvaa hyvä metsä. Jos nuorta metsää ei hoideta, niin siitä tulee hyvin äkkiä läpipääsemätön ja tuottamaton pöpelikkö. Kokeile pienessä mittakaavassa kasvattaa porkkanoita. Miten käy, jos et aio sitä kesällä yhtään hoitaa?

Mitä Kuopiossa voitaisiin toisin?

Toivoisin, että Kuopiossa hoidettaisiin paremmin kaupungin metsiä. Siinä olisi sulankelin aikaan paljon töitä. Haluaisikohan esimerkiksi opiskelijat tästä kesätienestin? Etenkin maanteiden, pyöräteiden ja ulkoilureittien varret voisi raivata viihtyisäksi. Voisi otaksua, että hirvikolareiden määrä laskisi, kun näköyhteys metsän reunaan paranisi. Hoidettu metsä on ilo silmälle ja kevyen liikenteen väylillä ei olisi hyttysiä kihiseviä pöpelikköjä.

Enää 59 vuorokautta kuntavaaleihin (18.4) ja mukavaa tammikuun loppua!

yhteistyöterveisin Juho Oikarinen, FT, matematiikan lehtori, kasvatustieteilijä