Miksi politiikassa tarvitaan matemaattista ajattelua? – ”know your numbers”

Lähde: PIXABAY (CC0)

Kärjistäen sanottuna tilastotiede on sitä mitä tilastotieteilijä ajattelee. Matemaattinen ajattelu on sitä mitä matemaatikko ajattelee. Kaikkien meidän täytyisi ymmärtää ja osata tulkita erilaisia kaavioita, diagrammeja, numeroita ja niiden syy-seuraussuhteita. Tätä ymmärtämystä pitää osata hyödyntää omassa elämässä ja isommassa mittakaavassa, kun tehdään yhteisiä ratkaisuja ja päätöksiä. Sitähän se kunnallinen päätöksen tekeminen parhaillaan on.

Omassa elämässäni on ollut lukemattomia tilanteita, jossa matematiikan ajattelu on ollut hyödyllistä. Oletko törmännyt tilanteeseen, että saatuasi ostoksistasi kuitin, se ei olekaan oikein laskettu? Oletko joutunut tilanteeseen, jossa lainalaskelmasi ei ollutkaan oikein laskettu? Usein luotetaan, että tietokone laskee kaiken oikein. Onko joskus oikea hetki kyseenalaistaa, miten eri ohjelmat laskevat tai ratkaisevat annetun probleeman?

Kerran hämmästykseni oli suuri, kun ostaessani pienet ruokaostot, joiden arvioin olevani alle 50 € luokkaa, kuitin loppusumma olikin yli 200 €. Piti hetken kuittia tarkastella, mikä maksoi niin paljon? Sillä kertaa tavan maksalaatikko maksoi yli 100 € rasialta. Kauppias selvitti, että tietokonejärjestelmässä oli virhe – asia oikaistiin. Useimmat meistä huomaavat näin suuren poikkeaman helposti, mutta toisinaan isojen ostosten seassa tällaiset virheet pääsevät lävitse.

Toinen mieliin painuva tapahtuma oli, kun talousmatematiikan kurssilla opetin lainalaskelmia lukion opiskelijoille. Halusin tehdä elävän esimerkin reaalimaailmasta ja esimerkkilaskuna käytin oman asuntolainani lukuja ja tietoja. Ihmettelin ja tarkistelin kaavoja ja kirjattuja numeroita. Miksi oppilaiden kanssa laskemamme lainahoitokulut eivät täsmänneetkään?

Joka kuukausi korkomenot olivat 10 – 25 senttiä suuremmat, mitä laskukaava antoi tulokseksi. Summahan on pieni, mutta mielenkiinnosta halusin käydä paikan päällä pankissa selvittämässä asiaa. Silloinen henkilökohtainen pankkineuvojamme ei osannut auttaa asiassa ja varasi minulle audienssin pankinjohtajan puheille. Ajattelin, että vihdoin saan puuttuvaa tietoa asiasta ja voin selventää sen myös oppilaille.

Palaverissa pankinjohtajan kanssa kävi esille, että tietokone tai siinä käytettävä ohjelma laski lainanhoitokulujen korkomenot väärin. Reskontra oli vahvistanut tämän pankinjohtajalle. Minulle jäi elävästi mieleen: ”Juho, sinä olet laskenut oppilaiden kanssa lainanhoitokulut aivan oikein. Minulle sanottiin, että meidän laskuohjelmamme näyttää laskevan jostakin syystä väärin.” Tämä tuntui helpottavalta tiedolta. Palaverin jälkeen ajattelin, että mitä mahtaa tuumata ne muut sadat tuhannet asiakkaat, jos saisivat tietää tästä pienestä laskuvirheestä? Tähän täytyy todeta väärinkäsitysten välttämiseksi, että kyse ei ole nykyisestä pankistamme. Nykyiseen pankkiin, jossa asioimme, olemme erittäin tyytyväisiä.

Matemaattista ajattelua ja tarkkaavaisuutta on myös syytä pitää tärkeänä työvälineenä poliittisessa päätöksenteossa. Muistammeko pieleen menneet laskemat kustannusarvioista useissa eri kunnallisissa hankkeissa? Miten matemaattiset laskemat vaikuttivat kuntavaalipäivään? Miten Kreikka jymäytti EU:n päätöksentekijöitä omilla tilastoillaan? Esimerkkejä on lukemattomia, mutta niistä täytyy ottaa opiksi.

Marraskuussa 2019 alkanut Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus on tulossa aiemmin arvioitua kalliimmaksi. Kaupunki oli varannut urakkaan 15 miljoonaa euroa, mutta kustannusarvio on noussut 17,8 miljoonaan euroon (https://yle.fi/uutiset/3-10599923). Marraskuussa 2020 kuulin, että museon kustannusarvio olisi jo noussut 20 M € - en ymmärrä. Minä matemaatikkona ihmettelen näin reipasta laskuvirhettä – näin mielekkäässä hankkeessa.

Poliittista päätöksentekoa voisi jollakin tapaa verrata sääennusteen tekemiseen. Onko sammakkoprofessorin ennuste parempi kuin ilmatieteenlaitoksen ennuste? Kuitenkin tiedämme, että Suomen ilmastossa voi aina ulkoilla, kun on riittävästi lämmintä ja suojaavia vaatteita päällä. Aina ei ole varmuutta ja tietoa siitä oikeasta todennäköisyydestä ja tavasta ratkaista ongelmia. Tällä kunnallisen päätöksenteon kentällä on useita eri asioita kietoutuneena toisiinsa. Täytyy ymmärtää erilaiset syy-seuraussuhteet ja erilaisten numeroiden suuruudet. Numerotaidottomuus liittyy myös kehnoon matemaattiseen ajatteluun. Matemaattinen ajattelu on tärkeä työväline, joka helpottaa havaintojen, erilaisten graafien ja numeroiden tulkintaa, jotta päätöksenteko olisi järkevää.

Valitettavasti liian usein päätöksiä tehdään kiireellä ja hatarilla perusteilla. On merkille pantavaa se, että jos jossakin hankkeessa budjetti ylittyy, niin sitten jostakin pitää tinkiä ja säästää. Usein tällaiset tilanteet syntyvät kesken budjettikauden. Minusta olisi paljon mielekkäämpää varata kuhunkin menoerään oikeansuuruinen (tarkasti laskettu) summa, jotta budjetissa pysyttäisiin. Toinen merkittävä puute on numerotaidottomuus – ei ymmärretä numeroiden mittasuhteita. Minusta on surullista, että keskustellaan kiivaasti esimerkiksi kahvikassamaksusta, mutta kun siirrytään isompiin kokonaisuuksiin ja isompiin rahamääriin, monet ihmiset ”lamaantuvat” ja hyväksyvät haastavassa tilanteessa jopa järjettömiä ehdotuksia.

Juho Oikarinen, Kuopiossa 6. toukokuuta 2021, 38 päivää kuntavaalipäivään