Matemaattista ajattelua on käytettävä vastuullisesti

Tämä on vastine Matemaattisen ajattelun työkalu keskusteluun Savon Sanomissa, 26.5.2021 (Juho Oikarinen), 28.5.2021 (Jaakko Ojala).

Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas, valtiotieteiden maisteri Jaakko Ojala nosti erinomaisia näkökulmia esille matemaattisesta ajattelusta politiikassa (SS 28.5.2021). Turhan usein törmää siihen, että numeerista dataa tai tilastollisia kaaviota ei osata tulkita oikein ja tehdään sitä kautta virheratkaisuja. Toisinaan jopa tarkoituksella saatetaan tulkita dataa väärin ja johdetaan muita harhaan. Lähihistoriasta voimme muistaa, miten Kreikka jymäytti EU:n päätöksentekijöitä omilla väärennetyillä tilastoillaan. Iltalehden (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/876eb76b-cdcf-407a-bd8c-3911086fedfc) mukaan Kreikan valehtelu laukaisi velkakriisin 12 vuotta sitten. Oli eettisesti väärin, että tilastoja manipuloitiin ja niitä tulkittiin myös tarkoituksenmukaisesti väärin.

Tilastojen tulkitsemisen ja ymmärtämisen yhteydessä olisi selkeämpi puhua tilastollisesta lukutaidosta. Katherine Wallman (1993) määritteli tilastollisen lukutaidon kyvyksi ymmärtää ja tulkita tilastoja ja tehdä sen pohjalta omia tilastollisia päätelmiä ja ratkaisuja. Yhdysvalloissa (NCTM, National Council of Teachers of Mathematics, 2001) (https://www.nctm.org/Standards-and-Positions/Principles-and-Standards/) tilastot on noteerattu matematiikassa viiden tärkeimmän opiskeltavan taidon joukkoon toisen asteen koulutuksessa ja sitä pidetään ihan kansalaistaitona. Suomen lukiokoulutuksessa tilastoja opiskellaan niukasti. Esimerkiksi pitkän matematiikan opiskelijat opiskelevat tilastoja vain noin 4*75 minuutin oppituntien ajan, tilastot todennäköisyyskurssin aikana. Minulle moni lukiostamme kirjoittanut opiskelija on kertonut, että tilastoja olisi voinut olla reilusti enemmän matematiikan kursseilla. Useassa jatko-opiskelupaikassa tilastoja tarvitaan enemmän kuin esimerkiksi integrointia.

Aikoinaan omassa väitöstutkimuksessani pidin alkukyselyn, jossa lukion toisen vuoden pitkän matematiikan opiskelijat tulkitsivat ympyrädiagrammia. Kuva on esitetty tämän kirjoituksen alussa. Diagrammissa esitetään suomalaisten miesten yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2005. Kaikki kyselyssä olleet helposti tunnistivat kaksi yleisintä kuolinsyytä, ja osa kyselyyn vastanneista oli myös kriittisiä, kun sitä kysyttiin. Ainoastaan 3 opiskelijaa 78:sta havaitsi, että suomalaisten miesten kuolinsyiden yhteenlaskettu prosenttiosuus on 116 %, mikä on tietenkin järjenvastaista. On hämmästyttävää, että tällainen perusasia matematiikassa hyvältäkin opiskelijalta jää helposti huomaamatta. Yksi kriittinen opiskelija totesikin, että: ”Suomalainen mies kuolee varmasti.”.

En vilpittömästi halua uskoa, että kukaan vastuullinen poliitikko käyttää matematiikkaa tarkoituksella väärin ja liikaa. Yhdistettynä numerotaidottomuuteen, monelle numeerinen ja tilastollisina graafeina esitetty data on vaikeaa tulkita, mikä käy ilmi esimerkiksi edellisessä kappaleessa esitetystä esimerkistä. Kun ollaan epävarmalla alueella ja numerot shokeeraavat, matematiikka saatetaan käyttää väärin.

On totta, että kulttuurisia, henkisiä tai hengellisiä arvoja on hyvin vaikea mitata ja ottaa huomioida niitä erilaisissa matemaattisissa kalkyyleissä, kuten Ojala kirjoittaa. Kuntapäättäjillä matemaattinen ajattelu on kuitenkin olennainen työväline erilaisten arvovalintojen perusteena.

Juho Oikarinen, neljäntenä ennakkoäänestyspäivänä 29.5.2021